Rintakipu

Soita hätänumeroon 112, jos oireena on huomattava rintakipu, joka ei poistu levossa tai nitrolla tai uusiutuu nopeasti
Hakeudu hoitoon vuorokauden sisällä, jos oireena on tyypillinen rintakipu (tukittu aiemmin), joka vähitellen pahentunut, mutta poistuu levossa/nitrolla

05.05.2024
Päivitetty 27.04.2025

Rintakivun hoito

Rintakivun keskeisin syy on sepelvaltimotaudin aiheuttama sydämen hapenpuute, eli iskemia. Muita vaarallisia aiheuttajia ovat mm. aortan dissekaatio, keuhkoembolia ja paineilmarinta. Rintakipu kuuluu kolmen yleisimmän ensihoitotehtävän joukkoon. Tilanne on usein kiireellinen, koska vaurio laajenee ajan kuluessa ja muuttuu pysyväksi hoitamattomana.

704 Rintakipu - ensihoito

Akuutti sepelvaltimotautikohtaus

STEMI eli ST-nousuinfarkti
NSTEMI eli sydäninfarkti ilman ST-tason nousuja
UAP eli epästabiili angina pectoris

STEMI:n reperfuusiostrategia ja lääkehoito valitaan alueellisen ohjeen tai konsultaation mukaan. Ensisijainen hoitolinja on välitön angiografia ja pallolaajennus (PCI, eli percutaneouscoronary intervention). Liuotushoitoa voidaan harkita, jos oireiden alusta on alle 2 tuntia ja PCI ei ole välittömästi saatavilla (esim. PCI-viive yli 90 min), eikä liuotukselle ole vasta aiheita. Ensihoito voi olla konservatiivinen, jos oireiden alusta on yli 12–24 h.

Akuutin sepelvaltimotautikohtauken EKG-muutokset

(kun kyseessä ei ole haarakatkos)

	UAP/NSTEMI	STEMI
EKG	> 0,5 mm uudet ST-laskut vähintään kahdessa anatomisesti vierekkäisessä kytkennässä tai > 1 mm T–inversio kahdessa anatomisesti vierekkäisessä kytkennässä	≥ 1 mm uudet ST-nousut vähintään kahdessa anatomisesti vierekkäisessä kytkennässä – V2–V3 naisilla ≥ 1,5 mm – V2–V3 <40 v. miehillä ≥ 2,5 mm – V2–V3 >40 v. miehillä ≥ 2 mm – V4R ja V7-9 ≥ 0,5 mm

Oireettomalla henkilöllä voidaan pitää normaalina alle 1 mm ST–laskut.
T–Aallon kuuluu olla negatiivinen kytkennässä aVR. T–inversiot ovat normaaleja kytkennöissä III ja V1.

LBBB tranmuraaliseen (STEMI) iskemiaan viittaavaa:
– 1 mm ST–nousu kytkennöissä, joissa positiivinen QRS
– 5 mm ST nousu kytkennöissä, joissa negatiivinen QRS
– 1 mm V1–V3 ST–lasku QRS–kompleksin suuntaan

Suuren vaaran sepelvaltimotautikohtausseen viittaa yksi seuraavista:
– Iskemialöydös EKG:ssä
– Epävakaa verenkierto (rytmihäiriö, keuhkoödeema, matala verenpaine)
– Kipu jatkuu peruslääkkeiden jälkeen
– Merkkiainelöydös

Suuren vaaran sepelvaltimotautikohtauksessa lääkehoitoon lisätään:
– Enoksapariini, jollei vuodon vaaraa (Ei anneta, jos AK–lääkitys)
– Betasalpaaja, syketavoite 55–75 ja verenpaineen normalisoituminen (Vajaatoiminnassa 80–100/min)
– Morfiini kerta–annoksina, kunnes potilas kivuton

Välitöntä varjoainekuvausta suositellaan, jos oireet jatkuvat hoidon jälkeen.

Prinzmetal angina: sepelvaltimon spasmin aiheuttama hapenpuute

Normaali PQRST
– p-aalto 50–100 ms
– PQ-aika 120–200 ms
– QRS kompleksi 60–100 ms, yli 120 ms katsotaan epänormaaliksi ja viittaa haarakatkokseen tai kammioperäiseen rytmiin
– QT-aika 440 ms

Q-aalto

Q–aalto: merkittävä, jos yli 0,04 s ja vähintään 1/3 QRS korkeudesta

U-aalto

– Normaali u-aalto on T-aallon suuntainen
– U-aallon koko kasvaa sykkeen hidastuessa
– U-aallon amplitudi on normaalisti alle 25 % T-aallon amplitudista
– Normaalisti U-aallon amplitudi on alle 1-2 mm

Korostuneen u-aallon yleisimmät syyt:
– Bradykardia
– Vaikea hypokalemia

Korostuneen U-aallon mahdollisia muita syitä:
– Hypokalsemia
– Hypomagnesemia
– Hypotermia
– Kohonnut kallonsisäinen paine
– LVH
– Hypertrofinen kardiomyopatia

Tietyt lääkkeet aiheuttavat korostuneen U-aallon (esim. Digoksiini ja amiodaroni)

Kääntyneen u-aallon yleisimmät syyt:
– Sepelvaltimotauti
– Hypertensio
– Läppävika
– Sydämen vajaatoiminta
– Hypertyreoosi

U-aalto rintakivun yhteydessä viittaa iskemiaan

Muita EKG-muutoksia

Hypokalemia
– U–aalto, normaali nuorilla urheilijoilla.
– ST–laskut
– T–aallon madaltuminen
– U–aallon inversio

U–aallon inversio viittaa iskemiaan
LVH kriteerit: aVL R–aalto yli 11 mm ja SV1 + RV5 yli 35 mm

Hypertrofisen kardiomyopatiaan viittaavaa
– kapeat ja syvät Q–aallot
– ST–T–muutokset
– Poikkeavuudet QRS amplituudeissa, SV1 + RV5
– Solmuinen QRS

Perikardiitti muutoksia
– Laaja–alaiset ST–nousut, jotka eivät paikannu suonitusalueen mukaan
– Puuttuvat resiprokaalimuutokset
– PQ–välin laskut raaja– ja rintakytkenöissä, sekä PQ–välin nousu aVR:ssä

Kytkentävirhe:
Normaalisti I ja V6 ovat aina samansuuntaiset, koska katsovat suunnilleen samasta suunnasta

Sähköinen muisti (cardiac memory):
T–inversiot, jotka häviävät myöhemmin. Voidaan nähdä esim. ajoittaisen vasemman haarakatkoksen, kammiotahdistuksen, oikoradan ablaation tai kammioarytmioiden jälkeen

Sydäninfarktin paikantaminen

Infarktin sijainti	ST–nousut	Resiprokaalimuutokset
Väliseinä, septaalinen infarkti	V1–V2
Etuseinä, anteriorinen infarkti	V3–V4	II, III, aVF
Etu– ja väliseinä, anteroseptaalinen infarkti	V1–V4
Sivuseinä, lateraalinen infarkti	I, aVL, V5–V6	II, III, aVF
Alaseinä, inferiorinen infarkti	II, III, aVF	V1–V6, I aVL
Takaseinä, posteriorinen infarkti	V7–V9	V1–V2
Oikea kammio	V1, V4R

Sydäninfarktin liuotushoidon vasta-aiheet

– Todettu verenvuototaipumus
– Vamma tai suuri leikkaus kolmen viikon sisällä, neurokirurginen leikkaus kuukauden sisällä
– Aiempi aivoverenvuoto
– Aivoinfarkti tai SAV kuuden kuukauden sisällä tai TIA edellisen kuukauden aikana
– Aivokasvain, aivoverisuonen pullistuma tai epämuodostuma
– Ruoansulatuskanavan verenvuoto kuukauden sisällä
– Verenpaine yli 180/110 mmHg lääkityksen jälkeen
– Epäily aortan dissekaatiosta
– Verenohennuslääkitys hoitoannoksella
– Pitkälle edennyt maksasairaus
– Raskaus tai synnytys edellisen viikon aikana

Aortan dissekaatio

Repeämä aortan sisäkalvossa aiheuttaa vaarallisen verenvuodon seinämäkerrosten väliin
Jos ulkokalvo repeää vapaaseen vatsaonteloon, potilas kuolee yleensä nopeasti
Repeämä retroperitoneaalitilaan voi tuukkia vuodon, jolloin on parempi mahdollisuus ehtiä sairaalaan
Aortan pullistuma, eli aneurysma altistaa dissekaatiolle
Lisäksi perinnöllinen Marfanin oireyhtymä altistaa dissekaatiolle sidekudosten heikkoudenn takia

Oireena on repivä rinta- tai vatsakipu, joka voi säteillä selkään ja vaihtaa paikkaa
Aortan repeämä voi aiheuttaa ST-nousuinfarktia muistuttavia EKG-muutoksia
ST-nousut yleensä laaja-alaisia
Aortan verenvuoto voi aiheuttaa puolieron reisivaltimon ja rannevaltimon sykkeissä (verenpaine voi erota 20 mmHg)

Verenkiertosokin oireita esiintyy:
– Kohonnut henitystaajuus
– Kohonnut syke
– Matala verenpaine
– Viileä, kalpea, hikinen iho
– Tajunnantason lasku

Hoito:
– Load and go
– IV-yhteys ja nesteytys
– Verituotteet, jos mahdollista
– Kivunhoito

Perimyokardiitti

Sydänlihaksen ja -pussin tulehdus
Voi aiheuttaa ST-nousuinfarktin tyyppisiä muutoksia
ST–nousut ovat usein laaja–alaisia
Terävä, pistävä ilman rasitusta alkava rintakipu, joka voi säteillä hartioihin ja olkavarsiin
Oireena myös kuume ja hengenahdistus