Yskä ja veriyskä

Ole yhteydessä terveysasemalle tai päivystysapuun 116  117, jos yskän lisäksi oireena on:

  • Veriyskökset, eli veriviiruja yskän seassa
  • Yleisvoinnin heikkeneminen
  • Kuume yli 38,0 astetta
  • Hengitys raskasta tai kivuliasta

Soita hätänumeroon 112, jos yskään liittyy:

  • Vierasesine hengitysteissä
  • Voimakasta hengenahdistusta
  • Runsaasta verenvuotoa

Yskä

Yskä on oire jostain muusta sairaudesta. Se on refleksi, jonka tarkoitukseena on puhdistaa hengitystiet vieraasta materiaalista, kuten limasta. Yskän yleisin syy on flunssa, mikä yleensä parantuu parissa viikossa. Pitkittynyt yskä merkitsee yskän jatkumista yli 4–8 viikkoa.

Keuhkoputkentulehdus on yleensä virusperäinen, ja sen aiheuttama yskä paranee usein itsestään. Keuhkokuumen aiheuttama yskä taas on yleensä bakteeriperäinen, minkä vuoksi se vaatii usein antibioottihoidon. Muita infektioon liittyviä yskiän aiheuttajia ovat poskiontelontulehdus ja välikorvantulehdus. Astma ja keuhkoahtaumatauti voivat aiheuttaa yskää, johon liittyy hengenahdistusta ja uloshengityksen vinkumista. Vierasesine hengitysteissä voi aiheuttaa äkillistä yskää, johon liittyy hengitysvaikeus ja sisäänhengityksen vinkuminen.

Lapsilla yleinen yskän aiheuttaja on kurkunpääntulehdus, eli laryngiitti, jonka tyypilliset oireet ovat käheä ääni, vinkuva sisäänhengitys ja ”haukkuvaa” yskää. Hinkuyskää esintyy etenkin alle 3 kk ikäisillä rokottamattomilla lapsilla.

Yskän hoito

  • Yskä parantuu yleensä itsestään
  • Yskän taustalla olevan sairauden hoitaminen parantaa usein yskän
  • Hunajan on todettu rauhoittavan yskää yli 1–vuotiailla lapsilla
  • Yskänärsytystä voi lievittää kurkkupastilleilla ja nesteiden juomisella
  • Yskänlääkkeiden teho on heikko
  • Keuhkoputkia avaavista lääkkeistä voi joskus olla hyötyä
  • Lepo ja makuuasento helpottavat yskää

Veriyskä

Veriyskän syy on aina selvitettävä. Hoidon tarve on kiireellinen, mikäli veriyskään liittyvä verenvuoto on runsasta.

Varsinkin nuorilla ihmisillä yleisin syy veriyskälle on hengitysteien infektiot, kuten keuhkoputkentulehdus ja keuhkokuume. Myös vierasesine, etenkin lapsilla voi aiheuttaa veriyskän. Harvinaisempi veriyskän aiheuttaja on keuhkoveritulppa. Ikäihmisillä veriyskän taustalla saattaa olla tuberkuloosin. Sydämen vajaatoiminnan aiheuttama veriyskä on usein vaahtomaista ja vaaleanpunaista. Myös keuhkosyöpä voi aiheuttaa veriyskää, jolloin oireet kehittyvät pikän ajan kuluessa.

Keuhkokuva, eli thorax–kuva kuuluu veriyskän perustutkimuksiin. Keuhkokuvassa keuhkot kuvataan röntgenillä edestä ja sivuilita. Tarvittaessa otetaan myös magneettikuva tai tietokonetomografiakuva, eli TT–kuva. TT–tutkimuksissa otetaan poikkileikekuvia halutulta alueelta röntgensäteen avulla. TT–kuvaus on yksityiskohtaisempi kuin thorax–kuvaus. Veriyskän tutkimuksiin kuuluu myös sydän– ja hengitysäänten kuuntelu, sekä jalkojen turvotuksen arviointi sydämen vajaatoimintaan liittyen. Tulehdusta epäiltäessä otetaan verikokeita, kuten CRP, eli tulehdusarvo. Yskösnäytteitä tuberkuloosin tutkimiseksi saatetaan myös ottaa.

Ostoskori on tyhjä.

Takaisin kauppaan

0
    0
    Ostoskori
    Ostoskori on tyhjäPalaa kauppaan